torstai 8. toukokuuta 2014

Book V: Duties Towards God

William Paleyn Principles kirjan Book V on huomattavan pitkä. Käytännön ja copyright syistä en kopsaa sitä tähän vaan lainaan vain avainkohtia.  Koko teksti löytyy tästä linkistä 

Luku 1
Mitä siis ovat ihmisten velvollisuudet Jumalaa kohtaan?

Chapter 1 Division of these duties
In one sense, every duty is a duty towards God, since it is his will which makes it a duty: but there are some duties of which God is the object, as well as the author; and these are peculiarly, and in a more appropriated sense, called duties towards God.

Silent piety
  • a habit of tracing out the Creator’s wisdom and goodness in the objects around us, or in the history of his dispensations
  • of referring the blessings we enjoy to his bounty
  • of resorting in our distresses to his succour

External duty
  • Our duty towards God, so far as it is external, is divided into worship and reverence.
Divine worship is made up of adoration, thanksgiving, and prayer. But, as what we have to offer concerning the two former may be observed of prayer, we shall make that the title of the following chapters, and the direct subject of our consideration.
W.Paley Principles Book V.1


Muut luvut Book V
William Paley käy sitten tarkastelemaan näitä kauniisti ilmaistuja velvollisuuksiamme Jumalaa kohtaan lähemmin

Chapter 2: Of the Duty and of the Efficacy of Prayer, so far as the Same Appear from the Light of Nature
Chapter 3: Of the Duty and Efficacy of Prayer as Represented in Scripture
Chapter 4: Of Private Prayer, Family Prayer, and Public Worship
Chapter 5: Of Forms of Prayer in Public Worship
Chapter 6: Of the Use of Sabbatical Institutions
Chapter 7: Of the Scripture Account of Sabbatical Institutions
Chapter 8: By What Acts and Omissions the Duty of the Christian Sabbath Is Violated
Chapter 9: Of Reverencing the Deity


Keskustelun jatko?
Paley kirjoittaa rukouksen voimasta "luonnon valossa" ja "Kirjoitusten valossa", yksityisestä ja julkisesta rukoilemisesta ja jumalanpalveluksesta, lepopäivästä ja sen rikkomisesta sekä Jumalan kunnioittamisesta.

Tämä on uskovan kristityn pohdintaa Jumalasta hyvin persoonallisella ja kauniilla tavalla. Paley keskittyy käytännölliseen - rukouksia kuulevaan Jumalaan, jumalanpalvelukseen ja lepopäivän pitämiseen.

Jään odottamaan haastajani kommentteja keskustelun viemiseksi tästä eteenpäin, mitä tahdot näillä viitteillä William Paleyn kirjaan sanoa?

 

8 kommenttia:

  1. Palaan asiaan ehkä alkuviikosta, sillä tällä viikolla en välttämättä ehdi jatkaa keskustelua.

    VastaaPoista
  2. "Jään odottamaan haastajani kommentteja keskustelun viemiseksi tästä eteenpäin, mitä tahdot näillä viitteillä William Paleyn kirjaan sanoa?"

    Keskustelimme lähti liikkeelle siitä, kun väitit Paleyn Jumalan olleen epäjumalan. Ja väitit, että ateistit hyökkäävät Paleyn näkemystä vastaan siitä, miten Jumala toimii luonnossa. Minä väitän, että he tuntevat Paleyn ajattelua hyvin huonosti siitä, miten Jumala toimii. Natural Theology -kirjassa Paley ei kerro juuri siitä, miten hän näkee Jumalan toimivan, vaan sen kirjan tähtäin on erilainen. Ateistit eivät tosin tunne senkään kirjan ajatuksia kuin kelloseppävertauksen osalta, joka om vain pieni pala sitä kirjaa, koska eivät ole Paleytä lukeneet senkään kirjan vertaa. Tässä nyt käsiteltävässä kirjassaan Paley kertoo omasta Jumalakuvastaan paljon enemmän. Oma kuvauksesi Paleystä oli kiintoisa. Kirjoitithan:

    "Tämä on uskovan kristityn pohdintaa Jumalasta hyvin persoonallisella ja kauniilla tavalla. Paley keskittyy käytännölliseen - rukouksia kuulevaan Jumalaan, jumalanpalvelukseen ja lepopäivän pitämiseen."

    Kuvauksesi Paleystä kuulostaa nyt täysin toisenlaiselta kuin aiemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän Paleyta esimerkkinä ID linjan syvästä ongelmasta. Pidän Paleyta syvästi uskovana kristittynä, joka opettaa hienosti rukouksesta.

      Arvostan Leisolaa henkilökohtaisena kristittynä, joka varmasti rukoilee paljon. Katson, että ID linja piirtää kuvaa jumalasta, josta tulee epäjumalan kuva.

      Poista
    2. Täsmentäisitkö, että millä tavalla Paleyn Jumala on "epäjumala"? Väitteesi on nimittäin aika raju.

      Poista
    3. Kuten kerrot Paleyn hengelliset kirjoitukset ovat klassista kristinuskoa ja anglikaanista perintöä.

      Suuri Kelloseppä on raamatullinen siinämielessä kuin apostoli Paavali opettaa, Jumalan aivoitusten syvällisyys, ihmisjärjen ylittävä viisaus, on ilmiselvää luonnossa.

      Kuvatessaan todisteita tästä Kelloseppä analogian hengessä William Paley veistää jumalakuvaa ihmisen ajattelun keinoin. Katso, tässä ja tässä näkyy suunnittelu, design, tässä Jumalan sormesta on evidenssiä. Tämähän on ID linjan teologinen kiinnostavuus.

      On ehkä vaikea hahmottaa ajatusta, että ihmisen ajatuksin veistetty jumalakuva muistuttaa puusta veistettyä tai pronssista valettua jumalakuvaa.

      Mistä siis aito jumalakuva luonnosta? Tieteen teologisessa arviossa perusta on eritysessä ilmoituksessa Raamatussa, ei kaikille ihmisille avoimessa luonnon kirjassa.

      Usko tulee Sanan kuulemisesta, ja uskon kautta me ymmärrääme, että näkyvät on luotu näkymättömistä.

      Jumalankuva Raamatussa ei ole yksi kirja vaan yli tuhannen vuoden ajan kokemus Jumalan valitun kansan keskuudessa siitä, että Herran sana tulee aina inkarnaatioon asti ja hieman sen jälkeenkin.

      Kelloseppä tai filosofin "älykäs suunnittelija" ei ole Raamatun hurja Israelin Jumala, jonka nimi saa pirutkin vapisemaan pelosta.

      Poista
    4. A habit of tracking God's wisdom and goodness in Nature.
      Yes, but there is also the horror of God's plans and judgements that are hard to fit into An image of Philosopher's good God.

      Poista
  3. Paleyn kello -vertaus ei ollut alunperin millään tavalla ilmaus Paleyn jumalakuvasta, vaan se oli vertaus suunnittelupäätelmän tekemiseen liittyen. Kuten aiemmassa blogikirjoituksessasi raportoit, Paleylle Raamatun Kirjoitukset olivat keskeinen lähde Jumalatietoon. Hän ei siis ollut "filosofian Jumalan" kannalla (joka tunnustaa vain yleisen ilmoituksen), vaan näki sekä erityisen että yleisen ilmoituksen merkityksellisinä. Siteeraan sinua:

    "Paley asettaa Jumalan tahdon keskipisteeksi, ja sanoo, että opimme tuntemaan sitä kahdella tavalla - käytän tässä kristinopin perinteisiä termejä

    1. Jumalan tahdon erityinen ilmoitus Kirjoituksissa
    2. Jumalan tahdon ymmärtäminen yleisen ilmoituksen perusteella"

    Kello-vertauksen ajatushan meni niin, että jos törmäät hienosti viritettyyn teknologiaan (Paleyn aikaan sellaisesta tyyppiesimerkki oli kello, nykyään voisi olla vaikkapa tietokone tai kännykkä), ajattelet luontevasti, että esineellä on suunnittelija. Ja sitten todetaan, että luonto/maailma on jotain vastaavanlaista, mutta monin verroin vielä hienompana ja monimutkaisempana, joten sillä vielä suuremmalla syyllä voidaan nähdä olevan suunnittelija:

    "Every indication of contrivance, every manifestation of design, which existed in the watch, exists in the works of nature; with the difference, on the side of nature, of being greater or more, and that in a degree which exceeds all computation."

    VastaaPoista
  4. Paleyn kelloargumentti löytyy tästä:
    http://homepages.wmich.edu/~mcgrew/PaleyWatch.pdf

    VastaaPoista